maanantai 6. kesäkuuta 2011

days 298, 299, 300, 301 and 302

Miten nää päivät viilettää ohi maantiekiitäjän nopeudella.. 300 päivääkin tuli näköjään täyteen, enkä edes huomannut.. Joudun taas tekemään pikakatsauksen viime päiviin, koska olen ollut kiireinen, ja tulen olemaan kiireinen. Tällä hetkellä vastauksia odottavat yksi inbox-viesti ja kolme sähköpostia, skypeen on varattu pari aikaa ja tänne blogiinkin on kiva itsestään ilmoitella, joten joudun tekemään näitä tylsiä pikapostauksia.. (anteeksi niille, jotka tunnistavat itsensä rästihommistani, vastaan mahdollisimman pian..)

Torstai: Normipäivä, koska en muista siitä mitään.. Eikun! Torstai oli se ihanin päivä viikkoihin (lomaa lukuunottamatta)! Uimatuntien jälkeen tulin kotiin, juoksin alakertaan vaihtamaan itseni bikineihin, hain saksalaisen Andrean kyytiin ja ajelin hänen kanssaan takaisin health clubille. Lilluimme altaissa puolisentoista tuntia jutellen niitä näitä, minkä jälkeen kävimme vielä lähifarmilla kotitekoisilla jätskeillä. Parasta jäätelöä, mitä Amerikasta saa, ja vieläpä viiden minuutin päässä..

Perjantai: Tämä oli kai se peruspäivä, paitsi, että babysittasin illan ja pakkasin viikonloppua varten..

Lauantai: Kävimme aamulla urheilemassa, iltapäivän hengasimme kotona ennen junalle lähtöä. Olimme myöhässä (en ole koskaan ollut yhtä hermostunut: D), mutta niin oli junakin. Kiitos siis ylemmille voimille (tai hitaalle junakuskille) siitä, että ehdin junaan, Phillyyn ja A-C:n luo! Kävimme illalla perinteisesti Broad Axessa syömässä, ja pelailimme hauskoja lautapelejä.

Sunnuntai: Suuntasimme aikaisin aamusta Nyciin, jossa A-C johdatti minut Broadwaylle (yllätyssynttärilahjani)... Hän oli ostanut meille liput Billy Elliotin näytökseen! Tarvitseeko edes sanoa, että kyllä, se oli mieletön. Seuraavana Broadway-listalla komeilevat Mamma Mia ja How To Succeed In Business Without Really Trying. Onnistuin saamaan jonkin oudon pöpön viikonlopun aikana, joten sunnuntai-iltana teki mieli itkeä nieleskeltäessä, niin paljon kurkkuun ja korviin sattui! Onneksi suihku ja lääkkeet auttoivat.. Katsoimme illalla vielä MTV:n movie awardsien lopun sekä Teen Wolfin pilotin, pakko kai sitä on alkaa seuraamaan, koska se pääheppu on niiiiiiin söpö.

Maanantai: Oli aika palata kotiin, väsyneenä ja kurkkukipuisena, mutta päivästä tulikin ihan mieletön. Läksin hostäidin kanssa iltapäivän puolella health clubille ottamaan aurinkoa, minkä lisäksi päädyimme juttelemaan uima-altaassa parin au pair-kaverini kanssa. Näitten aurinko (heh heh) on muuten todella petollinen! Tänään ei ensinnäkään ollut kuuma päivä, eikä aurinko edes paistanut kunnolla, mutta sain silti rajat alle tunnin auringonotosta.. Voisi jopa sanoa, että hieman paloin joistain kohdista.. Siis minä, johon aurinko ei ikinä tartu, tai jos se tarttuu niin koko päivän auringonotosta ja väri on kauniin kirkkaanpunainen! Oon jo nyt ruskettuneempi kuin Suomessa vietettyjen kesien aikana yhteensä. Iltakin oli muuten huippu! Sain viettää laatuaikaa hostlasten kanssa, meillä olikin sitten ihan mielettömän hauskaa. Leikittiin basementissa 1,5 tuntia, jonka jälkeen siirryttiin yläkertaan leffan ääreen söpöstelemään. Loppuillasta päätin vielä vähän urheilla, joten hyppäsin juoksumatolle ja oikeasti juoksin. Minä, joka vihaan juoksemista. Minä, joka jaksoin ennen juosta kaksi minuuttia, minä, joka vihaan coopereita ja naisten kymppejä ja kaikkea juoksuun liittyvää. Juoksin viisitoista minuuttia ja olisin voinut vielä juosta enemmänkin. This is big for me! Oikeasti, olin niin iloinen, innoissani ja ylpeä itsestäni sillä hetkellä, kun painoin stoppia ja tajusin, että juoksin viisitoista minuuttia. En mitään huimaavaa vauhtia juossut, enkä tosiaan sitä viittätoista minuuttia enempää, mutta silti, se on iso juttu minulle! Olen ollut niin rapakunnossa, että hädin tuskin jaksoin juosta kolme minuuttia, joten muutosta on oikeasti tapahtunut. JEE tämä päivä oli mieletön. Tälläisinä päivinä kotiinpaluu tuntuu uskomattoman vaikealta tehtävältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti