tiistai 31. toukokuuta 2011

sarjassamme tee se itse

Värjäsin hiukset. Ihan itse. Ihan itse levitin värin sekä hiuksiini että pöydille, oviin, lattialle ja vaatteisiin (anteeksi- vaatteeseen). Ihan itse! Ihan itse myös olin valinnut sen "oi näyttääpä tää kivalta"-värin, ja ihan itse sen ostinkin (maksoi muuten neljä dollaria. Tai jotain sinne päin). Joten ihan itse myös päätin itkusta ja naurusta valita jälkimmäisen. Ei mulla hetkeen ole ollut näin tumma ja kylmä kuontalo- huomasinpa samalla kuinka kalpeakin olen. Hups ja silleen, ehkä haen huomenna jonkin ällöpunertavanblondivärin ja lätkäisen myös sen päähän. Tai ehkä tää tästä- pitääpä ottaa pari kuvaa ja lähettää arvovaltaiselle tuomaristolle lopullista arvosanaa odottamaan.

PS mun otsahiukset ei kasva.
PPS alle 70 päivää!

maanantai 30. toukokuuta 2011

days 290, 291, 292, 293, 294 and 295

Kappas vaan, taas vierähti melkein viikko, aika kiriä kuulumisten kertomista..

Keskiviikko oli muuten normipäivä, mutta pesin pyykkiä ja pakkailin Virginian reissua varten, sekä varasin bussiliput tämän viikon sunnuntai NYC-päivää varten! Jihuu!

Torstaina oli se kuuluisa margarita-päivä, jonka jälkeen pakattiin auto täyteen tavaraa ja lähdettiin korryyttelemään kohti Virginiaa.

Perjantaina saavuttiin viimein Virginiaan, käytiin koristelemassa juhlapaikka (kirkko.. heh), syötiin päivällistä ja kaaduttiin väsyneinä sänkyyn.

Lauantaina oli sitten se graduation ja graduation party. Onnistuin polttamaan itseni (nenäni oli kauniin punainen loppupäivän ajan), enkä tietenkään ollut pakannut mitään aurinkomömmöjä mukaani.. Iltapäivällä kokoonnuttiin meidän hotellille uimaan, itse vein hostpojan ja itseni hotellihuoneeseen päikkäreille. Illalla kävimme kiinalaisessa syömässä ja kaaduimme taas väsyneinä sänkyyn.

Sunnuntaina kävimme brunssilla ja hengailimme hostäidin sisarusten kanssa muutaman tunnin ajan ennen kahdeksan tunnin ajomatkalle lähtöä. Tulomatka sujui leppoisasti ja joutuisasti, emmekä pysähtyneetkään kuin pari kertaa pakollisille mäkkäri- ja vessatauoille. Saavuimme kotiin hieman kymmenen jälkeen, halleluja! Virginia on tylsä, joten älkää menkö sinne ellei teidän ole aivan pakko: D

Tänään täällä vietettiin Memorial Dayta, joten joillain ihmisillä oli vapaapäivä ja useat paikat olivat kiinni. Minä satuin saamaan tämän päivän vapaaksi, koska olin työskennellyt koko viikonlopun, joten olin ilon irti vapaapäivästä nukkumalla myöhään. Rakkauspala Connecticutista oli viikonlopun D.C.ssä ja arvatkaapa mitä kautta se ajoi takaisin kotiin? OIKEIN, mun kautta! Ei oltukaan nähty kuuteen kuukauteen, joten oli ihan uskomatonta nähdä, jutella ja viettää pieni hetki aikaa yhdessä. Mahtia! Nyt odotan Niagaran viikonloppuamme entistä suuremmalla innolla:> Loppupäivän käytin pyykkien pesuun, tavaroitteni järjestämiseen ja skypettämiseen. Löysäilypäivä, just what I needed.

perjantai 27. toukokuuta 2011

Virginia

Kinnusen herrasväki on taas lähtenyt matkaan, eikä mitenkään ihan normaalisti.. Hostäitini nimittäin nautti torstaina muutaman margaritan, joten minä päädyin ajamaan samaisema iltana alkaneen 8-tuntisen ajomatkamme ensimmäiset kolme tuntia (tietöitä jatkui koko matkan, rekkoja oli vaikka muille jakaa ja muutenkin liikenne oli ruuhkaista joten needless to say, että olin ihan paniikissa ne kyseiset kolme tuntia:D varsinkin, kun hostäitini nukkui ja gps sekoili). Hostäidin vuoron tultua tornadosää yltyi niin voimakkaaksi, että otimme yhdeltä yöllä hotellihuoneen ja päätimme ajaa loput melkein kolme tuntia perjantaina.. Tornadosää oli oikeasti "vain" jatkuvaa koko taivaan kattavaa salamointia ja uskomattoman voimakasta tuulta, mutta tornadovaroitus sillä seudulla kumminkin oli, heh.. Perille pääsimmekin siis vasta tänään, päivä on ollut pitkä ja uuvuttava, eikä hotellillekaan päästy ennen yhdeksää, joten nyt maittaa taas uni.. Aamulla pitäisi herätä 6.30 ja olla reissussa koko päivä, joten voitte olla varmoja, että sunnuntaina täältä ei löydy iloista äitiä, lapsia eikä au pairia:D Tai ehkä yllätän kaikki ja olen superiloinen ja romahdan väsymykseni kourissa sitten maanantaina! Tähän loppuun joku viisas voisi myös kysäistä, että miksi tulin koneelle enkä mennyt suoraan nukkumaan..

tiistai 24. toukokuuta 2011

days 284, 285, 286, 287, 288 and 289

Väsyttääääää. Kamalasti. Tässä pikakertaus viimeisiin kuuteen päivään:

Torstai:
peruspäivä. Sali, kakkavaippoja, datailua (silloin innostuin taas niistä Lady Gagan outfiteistä).

Perjantai:
peruspäivä. Taas.

Lauantai: 5K! Koko päivä töitä, vahingossa tosin.. Lauantai oli sadeputken jälkeen ensimmäinen aurinkoinen päivä- sitä aurinkoa sitten piisasi koko viikon edestä. Illalla lapset menivät kiltisti nukkumaan ja minä jäin väsyneenä sohvalle odottamaan hostvanhempia kotiin.. He ja 6000 dollarin arvoiset vaateostokset suvaitsivat saapua kotiin iltakymmeneltä, minkä jälkeen alkoi fashion show, itse sain toimia arvovaltaisena (ainoana) tuomarina. Vaatekomeroon päätyivät bikinit sekä cover-up, muut 5800 dollarin arvoiset ostokset päätyivät palautettaviksi. Hostisäni oli minusta ylpeä.

Sunnuntai: Olin päässyt yhdeltä nukkumaan, joten kahdeksan herätys ei naurattanut.. Eikä se, että en melkein osannut neuvoa Rosalle kuinka ajaa tänne meille: D tuli taas todistettua loistavat karttataitoni! Anyways, kaikesta selvittiin ja mallillekin päästiin! Neljä-viisi tuntia vierähtivät nopeasti, emme ehtineet edes kiertää koko mallia. Puolet jäi seuraavalle kerralle;> Mukaan muuten tarttui ihanat tummansiniset shortsit American Eaglesta, musta kynähame Banana Republicista ja cityflatsit Gapilta. Kaikki alennuksessa, joten tein hienoja löytöjä! Olin iloinen. Mallilta lähdettiin maailman surkeimman gps:n avustuksella seikkailemaan kohti melting potia, jonne 50 minuutin ajamisen ja pienten avunpyyntöjen jälkeen vihdoin löysimme. Fonduet olivat once again herrrkullisia, ja maha täynnä oli hyvä lähteä katsastamaan uusin (ja toivottavasti viimeisin) Pirates of the Caribbean. Varoitus! Seuraava tekstinpätkä sisältää spoilereita!

Okei, siis pakko avautua tästä uusimmasta piratesista. Itsehän siis rakastan potc-leffoja, varsinkin niitä kolmea ekaa, ja vaikka tämä uusinkin oli todella hyvä, toivoisin, että se olisi myös se viimeinen.. Leffassa seikkaili mm. vampyyrimerenneitoja, joista yhden nimi oli omaperäisesti Serena (niin ja se raamattuhöperö ei-kenenkään-puolella oleva tyyppi, joka rakastui siihen kuvankauniiseen Serenaan huvitti ainakin minua suunnattomasti). Vierustoverini (ei se ihana suomalainen) ei tykännyt kun purskahdin nauruun nimen kuultuani. Sparrow (aka Deppin upea näytteleminen) pelastaa paljon, mutta jotenkin tämän osan jälkeen tuli sellainen olo, että leffantekijät halusivat vain vielä vähän enemmän rahaa.. Jack oli silti yhtä huippu kuin aina ennenkin, ne avonaiset kutrit vain olisivat kaivanneet pientä rastoittamista..

Leffan jälkeen ajelimme kukin tahoillamme kotiin, itse kaaduin saman tien sänkyyn aivan kuolleena..

Maanantai:
Nukuin pitkään, ja siltikin väsytti.. Loppupäivä meni sumussa, illalla hostäitini kanssa teimme yhteistilauksen Victoria's Secretille. Nyt on alusvaate- ja yökkäritilanne hitusen parempi! :>

Tiistai:
Peruspäivä, paitsi, että väsytti enemmän kuin yleensä. Kickboxailtiin aamulla, ja herranjumala nämä tiistain tunnit on rankkoja.. Ensimmäisen minuutin jälkeen alkaa laskemaan sekunteja tunnin loppuun..:D Selvisinpä kumminkin! Ilalla hosttytöllä oli kevään viimeinen karatetunti, eilen hänellä puolestaan oli viimeinen voimistelutunti.. Apua, mitä me tehdään ensi viikolla, kun ei ole aktiviteetteja?

Nyt voisin mässyttää karkkeja, jotka sain synttärilahjoina ja sitten voisin mennä nukkumaan. Tai ehkä menen vain nukkumaan, niin säästyy karkit huomiselle. Väsyttäääääää. Toivottavasti keskiviikko on mukava!

maanantai 23. toukokuuta 2011

kuin salkkarit konsanaan?

Eipä niitä juonipaljastuksia ilmestynytkään eilen illalla.. Olin aivan liian väsynyt kotiin palatessa jaksaakseni päivittää blogia. Tänään olin puolestani sekä liian väsynyt että liian kiireinen Victoria's Secretin tilausta tehdessä, joten niiden juonikuvioiden paljastaminen jää sitten huomisen kontolle.. Sanotaanko kuitenkin jo tässä vaiheessa notta sunnuntai oli huippu eikä sinne VS:llekään mennyt budjetoitua dollarimäärää enempää rahaa!


sunnuntai 22. toukokuuta 2011

5K

Hostäitini ja minä suoritimme lauantaina ensimmäiset viisikilometrisemme, hän juosten ja minä kaksosrattaita työntäen kävellen, joidenkin juoksuakseleiden siivittämän tosin. Sää oli kuin morsian, eivätkä lapset loppujen lopuksi hirveästi turhia kitisseet, joten saavuin maaliin ajassa 44 minuuttia, ei kai ihan hirveä tulos, kun sitä 60 kilon lisätaakkaakin työnsin? Urheiluihmiset, voisitteko valaista, missä ajassa 5 kilometriä pitäisi kävellä? : D

Nyt lähden juhlistamaan pyöreitä vähän lisää, myöhemmin tulen kertomaan mitä teimme plus minkä takia pääsin eilen nukkumaan vasta puoli yhdeltä sekä mihin summa 6000 dollaria liittyy! Stay tuned!

torstai 19. toukokuuta 2011

ensimmäisiä

Ensimmäinen asia, jonka teen, kun palaan kotiin:

syön ruisleipää meetwurstilla/kevyesti savustetulla kinkulla
käyn saunassa
juoruan äitin kanssa
pelaan Buzzia veljen kanssa
soitan kaverit laulamaan Singstaria
istun omassa huoneessani omalla sängylläni Ihaan kanssa
otan esille kaikki astiani ja hypistelen niitä
menen hyppimään pellolle
ajan Kälviälle rutistamaan kummilapsia ja viettämään laatuaikaa sukulaisten kanssa
linnoittaudun kakkoskotiin makkaroiden ja ananaksien kanssa
kommentoin vahingossa jonkin henkilön kengästä roikkuvaa vessapaperinpalaa, kun en muista, että ai niin täällähän puhutaan suomea
käyn ostamassa savustetun lohen ja syön sen ihan ite


Oikeasti ensimmäinen asia, minkä teen on varmaan se, että opettelen ajamaan autolla. Manuaalivaihteisella. Ei, olkoon se toinen asia minkä teen. Ensimmäinen on se, että rökitän veljen Buzzissa. Ja rutistan sitä! Ei, sittenkin sauna. Ruisleipä. Savustettu lohi. Kakkoskotiin linnoittautuminen. Oma huone. Valitkaa puolestani.

Ai niin, tänään todella innostuttiin hostäidin kanssa googlettamaan Lady Gagan outfitteja. Se on siis edelleen varattu niitä naamiaisbileitä varten! Voin jo sieluni silmin nähdä kuinka parhaat partyt niistä tulee. Siitä tulee, tarkoitan, koska ei kai me sentään useita bileitä jaksata järkätä?

PS päätin sittenkin itse: kauhistelen bensan hintaa.

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

days 282 and 283

Seattlen rankkasateet ovat kanssablogaajien blogipostausten perusteella rantautuneet ihan väärälle puolelle maata, eikä loppua näy tulevan.. Yksi hyvä puoli jatkuvista sateista kuitenkin löytyy- nimittäin se, että minun ei tarvitse juosta ulkona vilkkaan pojan perässä:D Ei sillä etten tykkäisi olla ulkona, meidän vilkkaan taaperon kanssa vain olisin mieluummin sisällä.. Huomenna on muuten taas torstai, vastahan oli maanantai ja tuntui, että tämä(kään) viikko ei ikinä lopu, haha.

Eilen illalla olin hostäidin kanssa yhdellä parhaimmista kickboxing-tunneista aikoihin! Treenaaminen oli sekä hauskaa että tehokasta, parempaa tuntia saa hakea.. Kotimatkalla avasimme ikkunat, väänsimme volyymit kaakkoon ja lauloimme siirappisten lyriikkojen mukana, eikä nauru loppunut siihenkään, että kotipihassa meitä odottivat autossa istuvat hostisä ja hostlapset- hostisän kotiavain kun oli jäänyt meidän laukkuun eikä hän ollut jaksanut vaivautua ajamaan salille hakemaan sitä.. Hups!

Tänään päätimme kickboxingin jälkeen kokeilla voimatreeniä eli niitä laitteita, joilla harjoitetaan aina jotain tiettyä lihasryhmää.. Päätimme, että alamme tekemään ko laitesarjan pari kertaa viikossa, niin upealta tuntui sen treenin jälkeen! Testasimme myös uusia proteiinipirtelösekoituksia, sekä mittasimme strategiset mittamme ja kirjoitimme ne ylös, jotta voime seurata muutosten tapahtumista suuntaan tai toiseen.. :D Meidän päivät ovat oikeasti aika tylsiä, ja kuten olette varmasti huomanneet- erittäin urheilu- ja laihdutuskeskeisiä.. Huomenna koittaa taas meidän viikon inhokkipäivä lasten uimatuntien takia.. Mutta päivästä selvittyämme edessä on vain perjantai ennen viikonloppua! Pitäisi miettiä ohjelmaa sunnuntaillekin, koska muutamat tytöt pääsevät viettämään kanssani synttäreitäni eikä minulla ole oikein minkäänlaista suunnitelmaa.. Pirates of the Caribbean nelosen haluaisin tosin nähdä, joten ehkä voisimme mennä kuolaamaan Johnny Deppin ihanuutta leffaan!

tiistai 17. toukokuuta 2011

amerikkalaisuus

Erään nimeltämainitsemattoman äidin mielestä puhun liikaa laihduttamisesta ja liian vähän "asioista, joita me haluaisimme kuulla". (Oot silti ihanin!) Amerikkalaisuus on niistä kuulemma yksi, joten täältä pesee otsikolla amerikkalaisuus Roosan silmin (varoitus: joitain asioita on kärjistetty, enkä varmaankaan osaa arvostaa hyviä asioita ennen kuin palaan kotiin, eikös se aina mene niin? ;>):

Amerikka. Roskaruoan, isänmaallisuuden, outojen mittayksiköiden, kulttuurien monimuotoisuuden ja isojen bucksien maa. Noin muun muassa.

Amerikkalaiset ovat erittäin isänmaallisia. Tähtilippuja on kirjaimellisesti joka paikassa- kuisteilla, autokaupan edessä, bussien ikkunoissa.. You name it! Eihän sitä sovi unohtaa, että ollaan Amerikassa, vai mitä? Kansallislaulua laulettaessa amerikkalaiset laskevat oikean kämmenen sydämen päälle, muun maalaisilta vaaditaan täyttä hiljaisuutta (me, jotka emme todellakaan laula mukana saati laita kämmentä sydämen päälle saamme osaksemme erittäin paheksuvia katseita.)

Amerikkalaisilla on paljon tabuja sekä uskomattomia ikärajoja. Saat ajaa autoa vajaa 16-vuotiaana, mutta saat juoda laillisesti 21-vuotiaana.. Kuka vielä ihmettelee kolareiden määriä? Alastomuus on tabu, seksi on tabu ja kummatkin ovat amerikkalaisille uskomattoman vaikeita asioita käsitellä.

Amerikkalaisilla ei ole maalaisjärkeä- se on korvattu ylivarovaisilla säännöillä. Saunarules on tähän mennessä naurettavin sääntölista, mihin olen törmännyt. Mutta onhan näitä vaikka millä mitalla.. "lasten ei tule olla -5 celsiuksen pakkasessa kauemmin kuin puoli tuntia, muuten he saattavat saada pysyviä vaurioita" on kuitenkin tällä hetkellä ainoa, minkä jaksan muistaa. Hassua sinänsä, koska näihin maalaisjärjettömiin ylivarovaisiin sääntöihin ja ohjeisiin turhautuu joka päivä..

Amerikkalaisten mielestä Burger King on terveellisempää kuin McDonalds ja Applebeesissäkin on ihan ok syödä pari kertaa viikossa. Lapset nauttivat peanut butter and jelly-leipiä sipseillä lounaaksi ja makaronia voilla päivälliseksi, jälkkäriksi on tietysti Ben&Jerrysiä. Jos perheessä syödään hedelmiä, se on USKOMATONTA ja jos perheessä syödään jopa vihanneksia, on aika pyörtyä.

"Amerikkalainen" ei ole vain valkoihoinen amerikan aksentilla englantia puhuva perus jenkki, vaan amerikkalainen voi ihan hyvin olla tummaihoinen vahvan aksentin omaava tai aasialaiset piirteet omaava täydellistä englantia puhuva henkilö. Puhumattakaan niistä Etelä-Amerikasta lähtöisin olevista ihmisistä, joihin törmäät niin ruokakauppojen kassoilla, taksien rattien takana kuin soittaessasi asiakaspalveluun.

Amerikkalaiset elävät baseballille ja amerikkalaiselle jalkapallolle. Suomen voitto jääkiekon MM-kisoissa ei voisi vähempää hetkauttaa, varmaan kuulivat Suomesta ensimmäistä kertaa jos sattuivat eksymään jääkiekkoaiheisille sivuille.. Baseball ja football sen sijaan.. Kumpaakaan en ymmärrä, joten pitäkööt urheilulajinsa:D

Amerikkalaiset harrastavat paljon small talkia, joka on mielestäni sekä hyvä, että huono asia. Ihmiset ovat paljon ystävällisemmän ja avoimemman oloisia kuin Skandinavissa, mutta olen huomannut, että amerikkalaisten on vaikea saada sydänystäviä, varsinkin kolmenkympin rajapyykin ylitettyään. Syytän tästä small talkia ja sellaista "eipä puhuta nyt mistään syvällisistä asioista"-asennetta. Small talk saattaa aiheuttaa myös sen, että kanssasi ystävällisesti puhunut henkilö on selkänsä käännettyään nauramassa sinulle ja jutuillesi.

Amerikkalaiset rakastavat Apple-tuotteita. Jokaisesta taloudesta löytyy niin ipodit, ipadit, macbookit kuin iphonetkin. Vähintään yksi jokaista.

Amerikkalaiset ovat mielestäni itsekkäämpiä kuin suomalaiset, mikä on näin suomalaisena yksi eniten ärsyttävimmistä asioista. Amerikkalaiset ovat myös erittäin perhekeskeisiä, eikä omaa lasta lakata kehumasta ja tuomasta esille.

Syytän väsymystä siitä, että teksti on tökkivää ja plaaplaa. Tiedän, se on myös negatiivissävytteistä, mutta käsky kävi joten saamanne pitää. Ja kuten sanoin, niitä hyviä asioita ei varmaankaan osaa arvostaa ennen kuin ne menettää. Vaikka tämän vuoden jälkeen tulen varmaan olemaan hieman puolustuskannalla USAn suhteen, on oma maa silti se makein mansikka. ;>

PS jos haluatte kuulla jotain erityistä amerikkalaisista tai Amerikasta tai ihan mistä vaan, niin kysykää tai vaatikaa niin kuin nimeltämainitsematon äiti. Muuten aion kirjoittaa siitä, että olen laihtunut kuutisen kiloa ja joudun kiristämään farkut vyöllä jos niitä haluan pitää! Voisin myös kirjoittaa siitä, kuinka otti päähän, kun söin tänään suklaarusinoita. Eikä ne edes olleet läheskään niin hyviä kuin Pandan.

PS En ihan oikeasti voi uskoa, että
a) olen laihtunut
b) olen koukussa liikuntaan
c) kummatkin yllämainitut tekevät minut ihan superiloisiksi! PLUS en enää vihaa kroppaani yhtä paljon kuin ennen, joten kyllä, jos laihtuminen saa minut sinummiksi kroppani suhteen niin aion sitten myös laihduttaa. :)

maanantai 16. toukokuuta 2011

days 278, 279, 280 and 281

Perjantai 13. oli todellakin perjantai 13. Löin pääni, hostpoika sotki kaiken mikä sotkettavissa oli, asiat eivät menneet niin kuin piti jne.. Kyllähän te tiedätte kuinka huomattuaan elävänsä perjantai kolmattatoista tuntuu kaikki menevän päin mehtää ja siitä voi sitten sopivasti syyttää ko päivää. :D Anyways, perjantaista jäi päähän kuhmu sekä pieni ärsytys kotiinpaluun lykkääntymisestä.. Lauantaina kumminkin kaikki tuntui paremmalta, koska olin saanut unta palloon ja sain äidin skypeen tuntikausiksi juttelemaan niitä näitä.

Eilen SUOMI VOITTI JÄÄKIEKON MM-KULTAA! Ei kai sunnuntaista tarvitse muuta sanoa? No okei, oli ihana jutella Aikun kanssa pitkästä aikaa! Jatkoin taas scrapbookaustakin, ei siitä oikein mitään tule, mutta yritänpä sentään:D Pitäisi vielä käydä ostamassa toinen samanlainen kansio, johon saan toisen puolivuotisen scrapbookattua..

Tänään arjen tylsyys iski. Elämäni on täällä samanlaista päivästä ja viikosta toiseen. Salille, kotiin, salille, kotiin. Salin ja kodin välissä ruokailua, vaippojen vaihtoa ja ulkona olemista. Pikkuhiljaa alkaa jo kaipaamaan sitä opiskelua, kavereita, opiskelua, perhettä, opiskelua-tyyppistä arkea.. Koin kuitenkin toisen ahaa-hetken, kun olin kuoleman tylsistynyt iltapäivän salikerralla hostpoikaa vahtiessa ja päätin sitten, että nyt loppui tylsistyminen ja aloin loikkimaan jäniksen lailla räkättävän pojan perässä. Kai se tylsistyminen on loppujen lopuksi omasta asenteesta kiinni..

Tajusin kumminkin, että minulla pitäisi olla mitä odottaa, koska seuraavat 5-6 viikonloppua ovat bookattuja. Jos tylsyys iskee viikolla, voi aina yrittää jaksaa puurtaa päivä kerrallaan viikonloppu mielessä!

Lähetin muuten viikonlopun lomassa Cultural Carelle hakemuksen paluulennoista! Hakemukseen päätyivät elokuun 5. 6. ja 7., joten elokuun alussa sitten lauletaan I'm coming homea..

Huomenna menemme taas King Of Prussiaan, pitää käydä valitsemassa parista vaihtoehdosta Se Oikea. Se Oikea muuten tulee olemaan tämän vuoden suurin ostos, niin suuri, että säästöprosessin takia se on hyvä pitää vielä hetki (aka kuukauden päivät ainakin:P) salassa:>

PS jos joku ei ole vielä nähnyt the Break-upia ja miettii sen katsomista niin älkööt vaivautuko. Ajanhaaskausta.

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

IHANAA LEIJONAT IHANAA!

En voi uskoa tätä. Me voitettiin. Leijonat voittivat. Me lyötiin Ruotsi. Kuudentoista vuoden odotus palkittiin. Olen sanaton. Olen onnellinen. Kiitos Leijonat, Suomen toivot ja ylpeyden aiheet. TE TEITTE SEN!

euroviisut ja jääkiekot

IIK! Täytyy myöntää, että en ole seurannut jääkiekkoa kummemmin (edes jääkiekkoa pelaava veljeni ei ole jaksanut infota mulle jääkiekkokuulumisia), mutta Suomen kultaotteluun pääsyn kuulemisesta ei ole voinut välttyä. Jännitys kasvaa kohisten Delawaressakin!

Euroviisut sen sijaan.. Yksi huonoimmista viisuista aikoihin! Itse tykästyin Tanskan ja Romanian esityksiin (ensimmäisellä kuuntelukerralla kyllä lyttäsin kummatkin, koska piti kannustaa Suomea:D), Suomen söpön pojan lisäksi tietysti. En vain pysty vastustamaan tanskalaisten ylitsevuotavaa positiivisuutta! Eikä näin jälkikäteen ajateltuna se Islanninkaan biisi ollut kovin huono!

Nyt takaisin jääkiekkotunnelmiin! APUA! SUOMI VOITTAKOON!

lauantai 14. toukokuuta 2011

synttärit! aka day 277

Torstaina siirryin virallisesti teinivuosien ihanan kamalasta maailmasta aikuisemmille vesille, aka musta tuli vanha! Parikymppinen! Apua! Mutta se yli kahdeksan kuukauden pituinen unelma Cheesecake Factory-synttäripäivällisestä ja Happy Birthday-laulusta toteutui, jee!

Hostäiti sekä -lapset veivät minut lounaalle Firebirdsiin, jossa sain synttärilahjan ja ensimmäinen onnittelulaulun! Päivälliselle puolestaan sain seurakseni ruotsalaisen Camillan, hänen kaverinsa Ruotsista sekä saksalaisen Andrean.



days 270, 271, 272, 273, 274, 275 and 276 aka loma!



Uskomattomin loma aikoihin.. Meille sattui ja tapahtui, mutta naurulla selvittiin!

Loma siis periaatteessa alkoi keskiviikkona, koska lähdin au pair- tapaamisesta (Philliesin peli, joka oli tyl-sä!) suoraan lentokentälle, missä vietin muutaman tunnin ennen aamuyön lentoa Memphisin kautta Orlandoon. Ekana päivänä raahauduttiin hotellille, virkistäydyttiin, käytiin syömässä ja vähän kuljeskelemassa Universalin Citywalkilla (kun 15 minuutin päässä asuttiin). Meillä kyllä meni tunti citywalkin löytämiseen, kun päätettiin käydä menomatkalla Walgreensissa ja tehtiin sitten ”pieni” mutka reittiin.. Kaiken lisäksi jouduimme viemään eväät hotellille ja sen jälkeen palaamaan takaisin, jotta vihdoin ja viimein sinne citywalkille pääsimme:D Kaiken vaivan kuitenkin korvasi ilmaiset (alkoholittomat) drinkit ja lasit Hard Rock Cafessa, mutta se suunniteltu aikainen nukkumaanmeno ei ihan toteutunut.. Hups!

Taksikyytejä: 2. Syödyt särkylääkkeet grammoina: 0. Walgreens-kuitteja: 1.

Perjantai vietetiin Disneyssä, jota olinkin suunnitellut viikkokaudet. Ehdimme kiertämään jokaisen puiston, ja Magic Kingdomissa ehdimme jopa käymään kaikissa haluamissamme laitteissa ja esityksissä (muissa parkeissa ei sitten päästy mihinkään, kun jonot olivat sitä tunnin parin luokkaa..). Perjantaina jalka alkoi vihoittelemaan, mutta muuten päivä oli huippuhauska! Aurinkokaan ei paistanut liian kuumasti, joten jaksettiin kiertää reippaasti koko pitkä päivä.

Taksikyytejä: 0. Syödyt särkylääkkeet grammoina: 0, 75. Walgreens-kuitteja: 0.

Lauantaina matkattiin Kennedy Space Centeriin, jossa pääsimme kuuntelemaan astronautin esitystä sekä todistamaan shuttle launchia, koska sitä oli jouduttu siirtämään päivällä. Kävimme myös katsastamassa pari 3D-esitystä, ja vaikka kaikki olikin mielenkiintoista, koko päivän kuluttaminen Kennedyssä kävi vähän työstä.. Alligaattoreiden bongaaminen tosin oli hauskaa! Ne on muuten rumia ja pelottavia, onneksi ei kertaakaan törmätty kyseiseen olioon ihan luonnossa!

Taksikyytejä: 2. Syödyt särkylääkkeet grammoina: 1,75. Walgreens-kuitteja: 1.

Sunnuntaina napsin särkylääkkeitä aamupalaksi ennen Universaliin lähtöä, kiitos vain turvonneelle jalalle kaikesta vaivasta. Äitienpäivä oli täydellinen päivä Universal studioiden kiertämiseen; ihmisiä ei ollut liikaa, joten jonotusajat olivat lyhyet (5-15 minuuttia) ja sääkin oli sopivan lämmin (35 hujakoilla)! Kierrettiin ensin Universal studios, jossa päätimme ottaa Henna-tatuoinnit spur of a moment juttuna:D Adventure Islandin puolelle päästyämme kiersimme karkkimaan pikapikaa, jotta pääsimme Harry Potterin ihmeelliseen maailmaan! Tylyahon kauppojen keskellä nautiskelin kermakaljaa ja haaveilin oman luudan ostamisesta (kun se taikasauva löytyy jo). Jätin luudat kuitenkin vielä pienemmille ostajille, koska matkalaukun tila oli melko rajattu.. Olimme kiertäneet kummatkin puistot (ja käyneet melkein jokaisessa hulavitkuttimessa) reippaasti ennen sulkemisaikaa, joten laahustimme kiinalaiseen päivälliselle. Istuimme siellä pari tuntia nauraen hysteerisesti toistemme huonoille jutuille ennen hotellille paluuta. Illalla suuntasimme bussiasemalle, josta otimme yöbussin Miamiin. Nukuttuja tunteja kertyi noin 1,5, loppuaika meni hysteerisen väsymyksen kurissapitämiseen.

Taksikyytejä: 1. Syödyt särkylääkkeet grammoina: 2, 25. Walgreens-kuitteja: 0.

Maanantaina saavuimme Miamiin neljän maissa aamuyöllä, joten otimme suosiolla taksin hotellille, jossa nukuimme parisen tuntia ennen autovuokraamoon marssimista. Ajelimme punaisella kaunottarellamme delfiinien luokse, eikä väsymyksestä ollut tietoakaan kun pääsimme uimaan maailman ihanimpien eläinten kanssa! Päivä oli i-ha-na, enkä varmastikaan tule ikinä unohtamaan tätä kokemusta! Yksi elämäni parhaista päivistä. Illalla menimme rannalle uimaan, ja tavoillemme uskollisena kohtasimme uuden vastoinkäymisen kun merestä noustuamme emme löytäneet tavaroitamme.. Pari kertaa rantaa haravoituamme olin ihan varma, että joku on varastanut pari pyyhettä ja MUN KATE SPADEN AURINKOLASIT.. Päätimme kuitenkin etsiä paikan, josta tulimme rannalle, mikä olikin hyvä idea koska olimme aaltojen mukana ajautuneet pari korttelia eteenpäin: D Puoli tuntia bikineissä käveltyämme (ihan siellä normaaleilla kaduilla..) löysimme tavaramme, mistä seurasi kymmenen minuuttia kestänyt naurunremakka. Ihan uskomaton loma! Mut mun Kate Spadet on turvassa!

Taksikyytejä: 0. Syödyt särkylääkkeet grammoina: 2. Walgreens-kuitteja: 2.

Tiistaina lähdimme Key Westin reissulle, joka oli suoraan sanottuna hemmetin tylsä. En tiedä miksi kaikki paasaavat Key Westin ihanuudesta.. Päivän kohokohta oli yhden uuden pinssin lisäämisen HRC-kokoelmaan sekä Internetiin pääsy Starbucksissa, wohou. Illalla väsytti, ja selässä oli hassu rusketusraja.

Taksikyytejä: 0. Syödyt särkylääkkeett grammoina: 2. Walgreens-kuitteja: 1.

Keskiviikkona pakkasimme, ja lähdimme rannalle muutamaksi tunniksi ennen lentokentälle suuntaamista. Aurinkorasvakin loppui sopivasti reissun vikana päivänä (suojakertoimet muuten olivat kunnossa, koska sprayjailimme 70 suojakertoimellista rasvaa ihoon)! Nukahtelimme vuoron perään, ja nautimme aalloista sekä ihanan lämpimästä auringosta. Päätimme matkustaa lentokentälle busseilla taksien sijaan, niillä kun oli tullut ajeltua ihan riittävästi reissun aikana:D Loma on hyvä lopettaa vastoinkäymiseen, joten hajotin vahingossa carry-onini vetojutun. Lentokentällä juostiin syömään, koska ei oltu syöty päivän aikana kuin gummy warmseja (hyvää ja terveellistä..). Lentokoneessa väsytti ja korvat menivät lukkoon normaalia helpommin, joten otin haukotukset ilolla vastaan koska sain sillä konstilla korvat auki, lol. Illalla piti vielä matkustaa kotiin, hostäiti oli ihanasti juna-asemalla odottamassa. Ja voi kuinka oma sänky olikaan ihana!

Taksikyytejä: 0. Syödyt särkylääkkeet grammoina: 1. Walgreens-kuitteja: 0.

loppukevennys:

*naurua* sää peität sen kohteen TAAS! Olen kuulemma liian pitkä, joten näitä kyyristelykuvia löytyy miljoona..

maanantai 9. toukokuuta 2011

unelmia ja niiden toteutumisia



Tälläistä tänään! Piti laittaa kuva myös turvonneesta jalasta, mutta ne eivät olleetkaan vielä eksyneet koneelle asti. Alan oikeasti huolestua tuosta jalasta.. En voi enää pitää TOMSeja tällä reissulla, koska en saa kenkää vasempaan jalkaan:D

PS meidän reissusta ei ole vauhtia, käänteitä ja vastoinkäymisiä puuttunut!

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

äitienpäivä

Ihanaa, kuplivaa, riemukasta ja onnellista äitienpäivää maapallon kaikille äideille! Erityisesti omalle maailman parhaalle äidilleni!

Lomamme jatkuu, illalla otamme suunnaksi Miamin rannat, kuullaan pian!

perjantai 6. toukokuuta 2011

Florida!

Florida on ihana! Ollaan taivaassa! Kuumassa sellaisessa.. Rahat män jo, mutta niin siinä käy kun yhdistetään Disney-fani Disney Worldin kanssa. Ostin mm. nimmarikirjan ja jonottelin 5-vuotiaiden kanssa (kiltisti) jonossa. Jalat ovat rakoilla ja jumissa, mutta se taitaa kuulua kunnon teholomaan. Ei mulla muuta, palaan sorvin ääreen kuvien kera joskus myöhemmin (tai sitten en, viimeiset pari "kuvat ovat tulossa"-lupaukset heitin näköjään kankkulan kaivoon). Sillä välin voitte heitellä ehdotuksia keinoista, joilla voin kuljettaa tuplaantuneen tavaramäärän kotiin.

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

days 265, 266, 267, 268 and 269

Hengissä ollaan! Istun tällä hetkellä Philadelphian lentokentällä, olen leiriintynyt tänne muutamaksi tunniksi ennen lomalle lähtöä. Vihdoinkin oli aikaa vastata viesteihin ja katsoa ohjelmat, joita en ole ehtinyt viime viikon aikana katsoa, käyhän se näinkin..

Mitäs mun pitikään teille kertoa.. Viikonloppu oli mukava, sain loput creditit kasaan ja söin erittäin hyvin (siellä Baltimoren kurssilla kun oli MAUKASTA ruokaa! Ne "oppitunnitkin" olivat huippuja, olin erittäin positiivisesti yllättyny! Jos joku on menossa sinne, niin kannattaa valkata ainakin stress management, money ja idioms.)

Alkuviikko meni pakkaillessa ja viimeisiä suunnitelmia (hyvä on- myönnetään, että osa suunnitelmista on jätetty lentokoneessa viimeisteltäviksi. Kuten se, että miten päästään lentokentältä hotellille.) Muistaakseni maanantaina sain Cultural Carelta viestin, jossa pyydetään täyttämään paluulentohakemus.. Iiks! Aikaa on vain toukokuun 16. asti, joten täytyy sekin varmaan tehdä loman aikana, koska he tarvitsevat aikaa sen bookkaamiseen ja minä haluan tietää varman päivän mahdollisiman nopeasti, jotta äiti voi alkaa suunnittelemaan TERVETULOA KOTIIN-kyltin tekoa (:P). Saa nähdä kuinka hyvin my American dream toteutuu.. Alkuviikosta sain myös Hard Rock Cafelta viestiä, lisäsivät kymmenen dollaria HRC-kortilleni ennakkosynttärilahjan muodossa! Kiitos! Toivottavasti viikon päästä minulla on muutama uusi HRC-pinssi lähetettävänä veljelleni!

Äidin mielestä puhun liikaa mässäilystä ja laihduttamisesta, joten enpä puhu niistä tässä postauksessa.. Tiukkaa tekee, ei sentään onneksi farkkuosastolla tällä kertaa! (heh heh hauskuuteni melkein naurattaa itseänikin. Pitäisi jättää "nerokkaiden" vitsien keksiminen Juusolle.)

Tällä viikolla hostpoika muuten päätti nauttia terveellisen muovailuvahalounaan (minkä seurauksena au pairin sormet kokivat kovia), seuraavassa hetkessä hän uitti otsahiuksiaan sadelammikossa.. Hosttyttö unohtui kouluun (hän suuttui kun ei seuraavana päivänä saanut jäädä pidempään..) ja mihin tahansa menimme olimme myöhässä. Ihan hyvä, että omalta osaltani viikko jatkuu lomailun merkeissä!