Virginia

Kinnusen herrasväki on taas lähtenyt matkaan, eikä mitenkään ihan normaalisti.. Hostäitini nimittäin nautti torstaina muutaman margaritan, joten minä päädyin ajamaan samaisema iltana alkaneen 8-tuntisen ajomatkamme ensimmäiset kolme tuntia (tietöitä jatkui koko matkan, rekkoja oli vaikka muille jakaa ja muutenkin liikenne oli ruuhkaista joten needless to say, että olin ihan paniikissa ne kyseiset kolme tuntia:D varsinkin, kun hostäitini nukkui ja gps sekoili). Hostäidin vuoron tultua tornadosää yltyi niin voimakkaaksi, että otimme yhdeltä yöllä hotellihuoneen ja päätimme ajaa loput melkein kolme tuntia perjantaina.. Tornadosää oli oikeasti "vain" jatkuvaa koko taivaan kattavaa salamointia ja uskomattoman voimakasta tuulta, mutta tornadovaroitus sillä seudulla kumminkin oli, heh.. Perille pääsimmekin siis vasta tänään, päivä on ollut pitkä ja uuvuttava, eikä hotellillekaan päästy ennen yhdeksää, joten nyt maittaa taas uni.. Aamulla pitäisi herätä 6.30 ja olla reissussa koko päivä, joten voitte olla varmoja, että sunnuntaina täältä ei löydy iloista äitiä, lapsia eikä au pairia:D Tai ehkä yllätän kaikki ja olen superiloinen ja romahdan väsymykseni kourissa sitten maanantaina! Tähän loppuun joku viisas voisi myös kysäistä, että miksi tulin koneelle enkä mennyt suoraan nukkumaan..