home

I'm home!

Lento USAsta Lontooseen meni mallikkaasti, katsoin kolme leffaa ja sitten oltiinkin jo perillä (oli muuten maukasta vallata kaksi paikkaa, tyynyä ja peittoa, koska se lento ei todellakaan ollut crowded). Lontoossa kiertelin kauppoja kunnes oli aika siirtyä koneeseen.. Suomalaiset kyllä muuten erottaa muunmaalaisista, ja hetken aikaa vähän ahdisti kun sitä suomea kuului joka puolella englannin sijaan:D Toisen lennon käytin sitten nukkumiseen, kun siinä vaiheessa jo vähän väsytti.. Viimeiset puoli tuntia käytin minuuttien laskemiseen, sekä metsien ja peltojen katseluun. Ah sitä kotoista tunnetta, minkä nuo maisemat saivat aikaan! Kentällä selvisi, että yksi matkalaukuistani on teillä tietämättömillä, joten sain sitä asiaa alkaa hoitamaan ennen kuin viimein pääsin ulos ovista, joiden ulkopuolella odottivat äiti, isi, veli ja ihana Ella kyltin ja kameran kera! Pysähdyttiin kotimatkalla Riksun ABC:llä, koska mulla oli huutava nälkä:D Kotiin saavuttiin yhdentoista maissa, ja voi mikä yllätys täällä odottikaan! Avasin oven ja näin valtavan lakanan, jossa luki 'Tervetuloa kotiin Roosa' ja samassa hetkessä mun ihanat "sisarukset" hyppäsivät eteeni huutaen "YLLÄTYSTÄ". Olin ihan monttu auki enkä honestly muista siitä hetkestä hirveästi: D Olin vaan niiiiin onnellinen etten tiennyt mitä sanoa!

Yön edetessä vielä syötiin lisää (ruisleipää!), juteltiin ja ihmeteltiin painavia laukkuja.. Sisarusten lähdettyä kävin vielä suihkussa ja juttelin äitin kanssa kunnes viimein puoli kolmelta kömmin vällyjen väliin.. Tänänä heräsin sitten kahdeksalta, ja koska en saanut enää unta hyppäsin pikkuveljen viereen ja herätin sen katsomaan Lilo&Sticthiä mun kaa:D Syötiin myös aamupalaa, ja odotettiin, että porukat heräis.. Loppupäivä menikin sitten hurjan nopeaa.. Kummi kävi nuoremman poikansa kanssa, seuraavaksi ovella odotti sukulaisperhe ja sainpa vielä nuorimman "pikkuveljenkin" isosiskon kanssa meille. Yhdessä hetkessä olikin jo taas ilta! Uskomatonta, että olen ollut Suomessa vasta 30 tuntia.. Kuinka outoa, että au pair-vuosi on ohi, ja kuinka ihanaa, että olen taas kotona. Ei tätä voi sanoin kuvailla, toisaalta tuntuu, että en ole päivääkään ollut poissa vaikka elämä täällä onkin jatkunut normaaliin tapaan. Ihanaa nähdä kaikkia sukulaisia ja ystäviä, ja ihanaa ihan vain olla kotona!